tiistai 10. heinäkuuta 2012

I wanna walk but I run back to you

Viimeinen partyviikonloppuni Lontoossa meni aikalailla niissä merkeissä mitä nimikin antaa ymmärtää. Perjantaina suunnattiin E:n, A:n ja S3:n kanssa King's Crossille, missä en oo ennen käynytkään. Mentiin ensin yhteen kivaan pubiin (jonka nimeä en muista) ja sieltä siirryttiin The Lexingtoniin, joka on pubin/klubin yhdistelmä. Paikkana ihan kiva, mutta siellä oli aika vähän porukkaa, niin päätettiin siirtyä puolenyön aikaan O2:seen. En viihtynyt siellä hirveen kauaa, koska mulla oli aamulla töitä ja siellä oli niin typerää porukkaa (mm. juuri se tyyppi, joka yritti saada mut väkisin polttamaan ja pudotti palavan tupakan mun paidalle). Kotona olin joskus neljän aikaan, nukuin ehkä noin kaks tuntia ja aamulla alko työt klo 8. Heti aamulla ensimmäiseksi kun kömmin ulos huoneestani, poika päätti toivottaa mulle hyvää huomenta karjaisemalla aivan täysiä "EI PINJA!!!" suoraan mun korvaan. Saatoin ehkä mulkaista hieman pahasti, koska poika rauhottui aika äkkiä ja ekan tunnin ajan me lähinnä lagattiin yhessä sohvalla. Kun mummy ja daddy tuli lenkiltä kotiin ja alkoi rakentaa uusia vaatekaappeja, niin mä lähdin viemään pojua Hamleysille (viisikerroksinen lelukauppa keskustassa), että oltais pois jaloista. Tehtiin pojan kanssa diili, että jos hän on kiltisti niin ostetaan leluja, mutta jos on tuhma niin lähdetään saman tien kotiin. Meni perille ja poika käyttäytyi oikein todella mallikaasti sekä metrossa että kaupassa. Ei tarvinnut komentaa kertaakaan ja kehuinkin kotiin päästyä hänet maasta taivaisiin. Luonnollisesti käytös palkittiin myös parilla legopaketilla. Ihanaa, kun välillä on tälläisiäkin päiviä! Aika pian kotiin päästyä lähinkin sitten takasin keskustaan E:tä tapaamaan. Soho oli aivan tukossa Prideilijoista, todettiinkin E:n kanssa, että ihan festarimeininki bajamajoineen kaikkineen. Oli kyllä maailman söpöimpiä pariskuntia liikkeellä! Kierreltiin vähän ja mentiin ihanaan pieneen kahvilaan (jonka senkään nimeä enkä tarkkaa paikkaakaakaan harmi kyllä muista) ja join ihanaa kaakaota.



Viiden aikaan lähdettiin etsimään ruokapaikkaa. Päädyttiin taas vaihteeksi Pizza Expressiin. Mun olo ei ollut vieläkään siitä hehkeimmästä päästä, eli olin päättänyt olla illan vesilinjalla. Luonnollisesti siis juotiin viinipullo puoliksi pitsan lomassa.

Oli muuten iha liian hyvää pitsaa!

Mä vielä sanoin: "no ei tää kato nouse päähän ku syö pitsaa samalla!" Eipä. Oltiin aika hilpeissä tunnelmissa kun lähettiin ravintolasta bussille ja kohti Shepherd's Bushia. Bussissa vielä joku teinipoika pudotti hokkarin suoraan mun jalalle, luojan kiitos ei terä edellä. Nähtiin sitten Shepherd's Bushin asemalla taas S3 ja mentiin minnekäs muuallekaan kuin Walkaboutiin, jossa treffattiin vielä A, S2 ja sen uus poika(mies)ystävä. Walkkiksessa oli hauskaa kuten aina, ja puolenyön aikaan kun se meni kiinni, niin minä, E ja A lähettiin jatkamaan vielä The Roxyyn. Vettä tuli kaatamalla ja jouduttiin jonottamaan varmaan puol tuntia sisälle. Sateenvarjoista huolimatta oltiin aika märkiä siinä vaiheessa, kun vihdoin päästiin ovesta sisään. E ja A oli viihtyneet siellä pilkkuun asti, mutta mä lähdin puol kolmen aikoihin, koska siellä oli porukkaa aivan mielettömästi. Tykkään kyllä, että baarissa on ihmisiä, mutta kun itseä kaks kertaa isommat miehet hyppii päälle ja iskee kyynärpäillä yms. niin en oikeen jaksa. Kotona olin taas joskus neljän aikoihin.

Minä ja S3 eli Sara Walkaboutissa.
Saran kameralla otetuissa kuvissa mä olin paljon kivemman näkönen,
mun kamerassa on siis pakko olla jotain vikaa.

Nyt sentän sain nukuttua vähän enemmän kuin pari tuntia ja nukuin sunnuntaina päivälläkin vielä tunnin päikkärit. Illalla mentiin sitten viettämään Vapianoon ruotsalaisen T:n läksiäisiä. T lähtee torstaina ensin pariksi viikoksi ruotsiin ja sen jälkeen "oikeisiin" töihin Dubliniin. Kade! Vapiano oli aika erikoinen ravintola musta. Siellä ei ollut ollenkaan tarjoilijoita, vaan ruuat tilattiin sellasta "luottokorttia" vilauttamalla ja piippari hälytti kun ruoka oli valmista ja sen saattoi mennä hakemaan. Lähtiessä ruuat maksettiin kassalla samaa "luottokorttia" näyttämällä. Kuitenkin se on ihan kunnollinen ravintola eikä mikään pikaruokapaikka. Outoa. Mutta hyvää ruokaa oli eikä edes kallista. Bongasin vielä yhden lippukiskan ikkunasta tämän.


 Siis kuinka ärsyttävää, että olin täällä silloin kun ne esiinty Suomessa
 ja sitten olen Suomessa silloin kun ne esiintyy täällä?


Kaiken kaikkiaan oli siis oikein vauhdikas viikonloppu! Tänä perjantaina mennään vielä varmaan pubeilemaan, mutta sitten alkaa Lontoon yöelämä olla nähtynä. Nyt meikä lähtee jatkamaan pyykkisulkeisia (meillä on täällä koita, eli kaikki "puhtaatkin" vaatteet pitää pestä ennen pakkaamista) ja sitten lähden nauttimaan viimeisestä kylvystä Lushin kylpyporkkanan kanssa :)


Day 27: A song that you wish you could play


Tähän kävis mikä tahansa Joan Jettin biisi, mutta otetaan nyt vaikka tää. Haluisin osata soittaa tän kitaralla ja rummuilla (oon kehittänyt jostain pakkomielteen oppia soittamaan rumpuja) ja lisäksi haluan ton äänen. Oonko ikinä sanonut, että mulla on "pieni" girl crush Joania kohtaan? Ihan sama, vaikka se on nykyään jotain 50!





2 kommenttia:

Tiuski kirjoitti...

oo! Vapiano on kyllä ihana paikka! :) Oon käyny Helsingissä siellä ja ah se ihana mascarponekermamansikka -jälkiruoka <3

Pinja kirjoitti...

Joo oli kyllä tosi hyvää ruokaa siellä :)