Too young for him they told her

Huh! Tällä viikolla on kyllä tullut koettua näitä au pairin työn huonoja puolia oikeen urakalla. Poika on ollut nyt koko viikon ihan mahdottomalla tuulella. Onneks se on päivät päiväkodissa, niin että mun pitää vahtia sitä vaan pari tuntia aamulla ja pari tuntia illalla, koska muuten oisin jo tullut hulluksi. Eilen A vikisi ja vinku ihan koko ajan. Ei ainuttakaan sanaa normaalilla äänellä. Enkä edes liioittele! Aamulla tuli hirveä huutokohtaus siitä, kun kehtasin laittaa valot päälle olohuoneeseen ja päivällä poika itki ja huusi vartin putkeen, koska niistin sen nenän. Että näin. Oon yrittäny opettaa, että jos asiat ei mee niinkuin A haluaa, niin ois tosi kiva, jos se ensin sanois siitä normaalilla äänellä eikä heti alottaisi hirveetä huutokohtausta, jonka puol Claphamia kuulee, mutta oppi menee perille hyyyyyvin hiiiiiitaaaasti.

Vapaa-aika on kuitenki ollu kivaa. Nyt kun oon taas terve, niin oon päässy tekemään parit hyvät treenit salille ja kylläpä se onkin kivaa pitkästä aikaa! Maanantaina ja eilen oltiin taas Annin kanssa Balhamin kantapaikassa ja mietittiin, että käydäänköhän me siellä liikaa, kun baarimikko tiesi jo mitä me tilataan... Vielä kun se oppis että me juodaan juntisti suoraan pullosta eikä tarvita laseja jääpaloilla ja limellä ni ois kiva. Eilen näin myös S:ää ja E:tä keskustassa shoppailun merkeissä ja tättäräräärärää (vähän fanfaareja kiitos) MÄ EN OSTANU MITÄÄN! Tais olla eka kerta... Kyllä multakin sitä itsekuria hei löytyy, kun oikeen syvältä ettii.

Vielä on pari päivää aikaa äänestää oikeessa reunassa suosikkiaiheita, tällä hetkellä johdossa on käytännön asiat :)


Day 17: Something that makes you cry

Voi että, näitähän riittää. Oon tosi tunteellinen ihminen, itken helposti niin ilosta kuin surustakin. Ykkösasia mikä saa mut itkemään on se, kun miehet itkee. En tiiä mistä se johtuu ja tiedostan, että se voi aiheuttaa mulle vähän ongelmia parisuhteissa. Eli vinkki vaan teille kaikki elämäni miehet, jos haluutte saada tahtonne läpi mun kanssa niin pari kyyneltä ei oo pahitteeks :)

Itken tosi helposti myös leffoja ja tv-sarjoja kattoessa ja esim. Cold Casen vika kohtaus (missä se poliisinainen aina "näkee" sen kuolleen tyypin jossain puiston laidalla tms) saa mut joka ikinen kerta vollottamaan. Alkaa käydä vähän tylsäksi, kun sitä kattoo jakson per päivä.

Musiikista on varmaan turha ees mainita, että se nostaa tunteet pintaan heti. Tässä on yks mun suosikki-itkubiiseistä, tosin pystyin kuuntelemaan tän eilen itkemättä, eli kehitystä on tapahtunut.